Mehustin

Substantiivi

muokkaa

mehustin (33)

  1. kone tai laite, jolla hedelmiä, marjoja tms. mehustetaan

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmehust̪in/
  • tavutus: me‧hus‧tin

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mehustin mehustimet
genetiivi mehustimen mehustimien
mehustinten
partitiivi mehustinta mehustimia
akkusatiivi mehustin;
mehustimen
mehustimet
sisäpaikallissijat
inessiivi mehustimessa mehustimissa
elatiivi mehustimesta mehustimista
illatiivi mehustimeen mehustimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mehustimella mehustimilla
ablatiivi mehustimelta mehustimilta
allatiivi mehustimelle mehustimille
muut sijamuodot
essiivi mehustimena
(mehustinna)
mehustimina
translatiivi mehustimeksi mehustimiksi
abessiivi mehustimetta mehustimitta
instruktiivi mehustimin
komitatiivi mehustimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mehustime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
mehustin-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

mehustin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä mehustaa