mehustin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamehustin (33)
- kone tai laite, jolla hedelmiä, marjoja tms. mehustetaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmehust̪in/
- tavutus: me‧hus‧tin
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mehustin | mehustimet |
genetiivi | mehustimen | mehustimien mehustinten |
partitiivi | mehustinta | mehustimia |
akkusatiivi | mehustin; mehustimen |
mehustimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mehustimessa | mehustimissa |
elatiivi | mehustimesta | mehustimista |
illatiivi | mehustimeen | mehustimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mehustimella | mehustimilla |
ablatiivi | mehustimelta | mehustimilta |
allatiivi | mehustimelle | mehustimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mehustimena (mehustinna) |
mehustimina |
translatiivi | mehustimeksi | mehustimiksi |
abessiivi | mehustimetta | mehustimitta |
instruktiivi | – | mehustimin |
komitatiivi | – | mehustimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mehustime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mehustin- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kone tai laite, jolla mehustetaan
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (arkikieltä) mehumaija
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- mehustin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaamehustin
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä mehustaa