Substantiivi

muokkaa

mekanismi (5)[1]

  1. laitteisto, koneisto, sen toiminnallinen rakenne
  2. (kuvallisesti) järjestelmä, joka säännönmukaisesti aiheuttaa tietyn seurauksen
  3. (filosofia) näkemys, jonka mukaan kaikki olevainen voidaan selittää ainoastaan mekaanisten lakien mukaan

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mekanismi mekanismit
genetiivi mekanismin mekanismien
(mekanismein)
partitiivi mekanismia mekanismeja
akkusatiivi mekanismi;
mekanismin
mekanismit
sisäpaikallissijat
inessiivi mekanismissa mekanismeissa
elatiivi mekanismista mekanismeista
illatiivi mekanismiin mekanismeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mekanismilla mekanismeilla
ablatiivi mekanismilta mekanismeilta
allatiivi mekanismille mekanismeille
muut sijamuodot
essiivi mekanismina mekanismeina
translatiivi mekanismiksi mekanismeiksi
abessiivi mekanismitta mekanismeitta
instruktiivi mekanismein
komitatiivi mekanismeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mekanismi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aaltomekaniikka, aeromekaniikka, biomekaniikka, geomekaniikka, hydromekaniikka, kvanttimekaniikka, markkinamekanismi, ohjausmekanismi, puolustusmekanismi, suojamekanismi, syntymekanismi, taivaanmekaniikka, vaikutusmekanismi

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5