Katso myös: melodía

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

melodia (12)[1]

  1. (musiikki) sävelmä; peräkkäiset sävelet
    Tunnettuja melodioita ovat muiden muassa "Ukko Nooa" ja "Tuiki, tuiki tähtönen".

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmeloˌdiɑ/
  • tavutus: me‧lo‧di‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi melodia melodiat
genetiivi melodian melodioiden
melodioitten
(melodiain)
partitiivi melodiaa melodioita
akkusatiivi melodia;
melodian
melodiat
sisäpaikallissijat
inessiivi melodiassa melodioissa
elatiivi melodiasta melodioista
illatiivi melodiaan melodioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi melodialla melodioilla
ablatiivi melodialta melodioilta
allatiivi melodialle melodioille
muut sijamuodot
essiivi melodiana melodioina
translatiivi melodiaksi melodioiksi
abessiivi melodiatta melodioitta
instruktiivi melodioin
komitatiivi melodioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo melodia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

puhemelodia

Aiheesta muualla muokkaa

  • melodia Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12