menijä

Katso myös: menija

Suomi

Substantiivi

menijä (12)

henkilö, joka menee

Ääntäminen

IPA: /ˈmenijæ/
tavutus: me‧ni‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	menijä	menijät
genetiivi	menijän	menijöiden menijöitten (menijäin)
partitiivi	menijää	menijöitä
akkusatiivi	menijä; menijän	menijät
sisäpaikallissijat
inessiivi	menijässä	menijöissä
elatiivi	menijästä	menijöistä
illatiivi	menijään	menijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	menijällä	menijöillä
ablatiivi	menijältä	menijöiltä
allatiivi	menijälle	menijöille
muut sijamuodot
essiivi	menijänä	menijöinä
translatiivi	menijäksi	menijöiksi
abessiivi	menijättä	menijöittä
instruktiivi	–	menijöin
komitatiivi	–	menijöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	menijä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka menee

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

menijä Kielitoimiston sanakirjassa