menot
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamenot (1) (monikollinen)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | – | menot |
genetiivi | – | menojen |
partitiivi | – | menoja |
akkusatiivi | –; – |
menot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | – | menoissa |
elatiivi | – | menoista |
illatiivi | – | menoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | – | menoilla |
ablatiivi | – | menoilta |
allatiivi | – | menoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | – | menoina |
translatiivi | – | menoiksi |
abessiivi | – | menoitta |
instruktiivi | – | menoin |
komitatiivi | – | menoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | meno- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaamonikkomuoto sanasta meno, ei esiinny yksikössä merkityksessä 'se, kuinka paljon jossakin menetetään rahaa'
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaa- (se, kuinka paljon jossakin menetetään rahaa) tulot