merilohi
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaamerilohi (23)
- syyskutuinen vaelluskala (Salmo salar), joka aloittaa kutujokeen nousun jo keväällä. Kuoriutuneet poikaset viihtyvät kotijoessaan 2–5 vuotta, jonka jälkeen ne lähtevät merivaellukselle. Meressä oleskelua kestää 2–4 vuotta, jonka jälkeen ne aloittavat noin 4–15 kg:n painoisena nousun kudulle.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmeriˌlohi/
- tavutus: me‧ri‧lo‧hi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | merilohi | merilohet |
| genetiivi | merilohen | merilohien |
| partitiivi | merilohta | merilohia |
| akkusatiivi | merilohi; merilohen |
merilohet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | merilohessa | merilohissa |
| elatiivi | merilohesta | merilohista |
| illatiivi | meriloheen | merilohiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | merilohella | merilohilla |
| ablatiivi | merilohelta | merilohilta |
| allatiivi | merilohelle | merilohille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | merilohena | merilohina |
| translatiivi | meriloheksi | merilohiksi |
| abessiivi | merilohetta | merilohitta |
| instruktiivi | – | merilohin |
| komitatiivi | – | merilohine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | merilohe- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
meriloh- | |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista meri ja lohi
Käännökset
muokkaa1. kalalaji
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- merilohi Kielitoimiston sanakirjassa