meritokratia
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
meritokratia (12)
- valtion hallintomuoto, jossa hierarkia muodostuu meriittien (ansioiden tai suoritusten) perusteella
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmeriˌt̪okrɑˌt̪iɑ/
- tavutus: me‧ri‧to‧kra‧ti‧a / me‧ri‧tok‧ra‧ti‧a
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | meritokratia | meritokratiat |
| genetiivi | meritokratian | meritokratioiden meritokratioitten (meritokratiain) |
| partitiivi | meritokratiaa | meritokratioita |
| akkusatiivi | meritokratia; meritokratian |
meritokratiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | meritokratiassa | meritokratioissa |
| elatiivi | meritokratiasta | meritokratioista |
| illatiivi | meritokratiaan | meritokratioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | meritokratialla | meritokratioilla |
| ablatiivi | meritokratialta | meritokratioilta |
| allatiivi | meritokratialle | meritokratioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | meritokratiana | meritokratioina |
| translatiivi | meritokratiaksi | meritokratioiksi |
| abessiivi | meritokratiatta | meritokratioitta |
| instruktiivi | – | meritokratioin |
| komitatiivi | – | meritokratioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | meritokratia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. eräs valtion hallintomuoto
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- meritokratia Kielitoimiston sanakirjassa