meritokratia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaameritokratia (12)
- valtion hallintomuoto, jossa hierarkia muodostuu meriittien (ansioiden tai suoritusten) perusteella
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmeriˌt̪okrɑˌt̪iɑ/
- tavutus: me‧ri‧to‧kra‧ti‧a / me‧ri‧tok‧ra‧ti‧a
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | meritokratia | meritokratiat |
genetiivi | meritokratian | meritokratioiden meritokratioitten (meritokratiain) |
partitiivi | meritokratiaa | meritokratioita |
akkusatiivi | meritokratia; meritokratian |
meritokratiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | meritokratiassa | meritokratioissa |
elatiivi | meritokratiasta | meritokratioista |
illatiivi | meritokratiaan | meritokratioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | meritokratialla | meritokratioilla |
ablatiivi | meritokratialta | meritokratioilta |
allatiivi | meritokratialle | meritokratioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | meritokratiana | meritokratioina |
translatiivi | meritokratiaksi | meritokratioiksi |
abessiivi | meritokratiatta | meritokratioitta |
instruktiivi | – | meritokratioin |
komitatiivi | – | meritokratioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | meritokratia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. eräs valtion hallintomuoto
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- meritokratia Kielitoimiston sanakirjassa