Substantiivi

muokkaa

meritokratia (12)

  1. valtion hallintomuoto, jossa hierarkia muodostuu meriittien (ansioiden tai suoritusten) perusteella

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmeriˌt̪okrɑˌt̪iɑ/
  • tavutus: me‧ri‧to‧kra‧ti‧a / me‧ri‧tok‧ra‧ti‧a

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi meritokratia meritokratiat
genetiivi meritokratian meritokratioiden
meritokratioitten
(meritokratiain)
partitiivi meritokratiaa meritokratioita
akkusatiivi meritokratia;
meritokratian
meritokratiat
sisäpaikallissijat
inessiivi meritokratiassa meritokratioissa
elatiivi meritokratiasta meritokratioista
illatiivi meritokratiaan meritokratioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi meritokratialla meritokratioilla
ablatiivi meritokratialta meritokratioilta
allatiivi meritokratialle meritokratioille
muut sijamuodot
essiivi meritokratiana meritokratioina
translatiivi meritokratiaksi meritokratioiksi
abessiivi meritokratiatta meritokratioitta
instruktiivi meritokratioin
komitatiivi meritokratioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo meritokratia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa