Substantiivi

muokkaa

mesenaatti (5-C)[1]

  1. henkilö, joka tukee taloudellisesti taiteita

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmeseˌnɑːt̪ːi/
  • tavutus: me‧se‧naat‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mesenaatti mesenaatit
genetiivi mesenaatin mesenaattien
(mesenaattein)
partitiivi mesenaattia mesenaatteja
akkusatiivi mesenaatti;
mesenaatin
mesenaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi mesenaatissa mesenaateissa
elatiivi mesenaatista mesenaateista
illatiivi mesenaattiin mesenaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mesenaatilla mesenaateilla
ablatiivi mesenaatilta mesenaateilta
allatiivi mesenaatille mesenaateille
muut sijamuodot
essiivi mesenaattina mesenaatteina
translatiivi mesenaatiksi mesenaateiksi
abessiivi mesenaatitta mesenaateitta
instruktiivi mesenaatein
komitatiivi mesenaatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mesenaati-
vahva vartalo mesenaatti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta mecenat < latinan sanasta Maecenās, taiteilijoiden suosijana tunnetun Gaius Maecenasin nimestä[2]

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C
  2. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.