miehelä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
miehelä (12)
- sulhasen suku ja koti morsiamen eli antilaan näkökannalta. Naimisiin mentyään nainen on miehelässä, mutta miehelästä tulee naisen oma suku.
- ARMANDE: Jos miehelä mulle kuin sulle ois onni ylin, // sun tarjouksees toki suostuisin avosylin. (Molière: Oppineita naisia, suom. Otto Manninen)
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | miehelä | – |
| genetiivi | miehelän | – |
| partitiivi | miehelää | – |
| akkusatiivi | miehelä; miehelän |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | miehelässä | – |
| elatiivi | miehelästä | – |
| illatiivi | miehelään | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | miehelällä | – |
| ablatiivi | miehelältä | – |
| allatiivi | miehelälle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | miehelänä | – |
| translatiivi | mieheläksi | – |
| abessiivi | miehelättä | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | miehelöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | miehelä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |