miehimys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamiehimys (39)
- (vanhentunut, raamatullinen) miespuolinen homoseksuaali, homo
- ... haureellisille, miehimyksille, ihmiskauppiaille, valhettelijoille, valapattoisille ja kaikelle muulle, mikä on tervettä oppia vastaan ... (Uusi testamentti, Paavalin ensimmäinen kirje Timoteukselle 1:10 [suomennos hyväksytty 1913])[1]
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | miehimys | miehimykset |
genetiivi | miehimyksen | miehimysten miehimyksien |
partitiivi | miehimystä | miehimyksiä |
akkusatiivi | miehimys; miehimyksen |
miehimykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | miehimyksessä | miehimyksissä |
elatiivi | miehimyksestä | miehimyksistä |
illatiivi | miehimykseen | miehimyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | miehimyksellä | miehimyksillä |
ablatiivi | miehimykseltä | miehimyksiltä |
allatiivi | miehimykselle | miehimyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | miehimyksenä | miehimyksinä |
translatiivi | miehimykseksi | miehimyksiksi |
abessiivi | miehimyksettä | miehimyksittä |
instruktiivi | – | miehimyksin |
komitatiivi | – | miehimyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | miehimykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
miehimys- |