Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

miehimys (39)

  1. (vanhentunut, raamatullinen) miespuolinen homoseksuaali, homo
    ... haureellisille, miehimyksille, ihmiskauppiaille, valhettelijoille, valapattoisille ja kaikelle muulle, mikä on tervettä oppia vastaan ... (Uusi testamentti, Paavalin ensimmäinen kirje Timoteukselle 1:10 [suomennos hyväksytty 1913])[1]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi miehimys miehimykset
genetiivi miehimyksen miehimysten
miehimyksien
partitiivi miehimystä miehimyksiä
akkusatiivi miehimys;
miehimyksen
miehimykset
sisäpaikallissijat
inessiivi miehimyksessä miehimyksissä
elatiivi miehimyksestä miehimyksistä
illatiivi miehimykseen miehimyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi miehimyksellä miehimyksillä
ablatiivi miehimykseltä miehimyksiltä
allatiivi miehimykselle miehimyksille
muut sijamuodot
essiivi miehimyksenä miehimyksinä
translatiivi miehimykseksi miehimyksiksi
abessiivi miehimyksettä miehimyksittä
instruktiivi miehimyksin
komitatiivi miehimyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo miehimykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
miehimys-

Viitteet muokkaa

  1. Uusi Testamentti : Suomennos, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty Kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käytäntöön (1914)[1]