Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Homo ja homo-


SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

homo

  1. (puhekieltä) homoseksuaalinen; homoseksuaaleihin liittyvä
  2. (slangia, teini-ikäisten kielenkäytössä) surkea, huono
    Se on ihan homo peli.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhomo/
  • tavutus: ho‧mo

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

homoliitto, homopari

SubstantiiviMuokkaa

homo (1)

  1. miespuolinen homoseksuaali
    Siellä oli paljon homoja ja lesboja.
  2. homoseksuaali yleisesti, mies tai nainen
    Nykyään puhutaan homojen oikeuksista.
    heterot ja homot
  3. (alatyyliä, halventava) henkilö, jota puhuja loukkaamistarkoituksessa väittää homoseksuaaliksi
    Joku homo tuli ja alko lyömää, mut vedin sitä turpaa.
    Painu, homo, vittuun!
    Vitun homo!

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi homo homot
genetiivi homon homojen
partitiivi homoa homoja
akkusatiivi homo;
homon
homot
sisäpaikallissijat
inessiivi homossa homoissa
elatiivi homosta homoista
illatiivi homoon homoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi homolla homoilla
ablatiivi homolta homoilta
allatiivi homolle homoille
muut sijamuodot
essiivi homona homoina
translatiivi homoksi homoiksi
abessiivi homotta homoitta
instruktiivi homoin
komitatiivi homoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

homoavioliitto, homoeroottinen, homofobia, homoikoni, homoliitto, homopari, homoseksuaali, homoseksuaalinen, homoseksuaalisuus, homoseksualismi, homoseksualisti

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • homo Kielitoimiston sanakirjassa

ArpitaaniMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

homo m.

  1. mies

EnglantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

homo (monikko homos)

  1. (halventava) homo, hinttari

EsperantoMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

homo

  1. ihminen

Liittyvät sanatMuokkaa

HollantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

homo m. (monikko homo's)

  1. homo

IdoMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

homo

  1. ihminen, ihmisolento, henkilö

LatinaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi homō hominēs
akkusatiivi hominem hominēs
genetiivi hominis hominum
datiivi hominī hominibus
ablatiivi homine hominibus

homō m. (3)

  1. ihminen

PohjoissaameMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

homo

  1. homo

TokelauMuokkaa

VerbiMuokkaa

homo

  1. kasvaa

ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

homo

  1. homo