Prefiksi

muokkaa

hetero

  1. eri-; toinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhet̪ero/
  • tavutus: he‧te‧ro

Etymologia

muokkaa

kreikan heteros[1]

Substantiivi

muokkaa

hetero (2)

  1. (arkikieltä) heteroseksuaali

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hetero heterot
genetiivi heteron heterojen
heteroiden
heteroitten
partitiivi heteroa heteroita
heteroja
akkusatiivi hetero;
heteron
heterot
sisäpaikallissijat
inessiivi heterossa heteroissa
elatiivi heterosta heteroista
illatiivi heteroon heteroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi heterolla heteroilla
ablatiivi heterolta heteroilta
allatiivi heterolle heteroille
muut sijamuodot
essiivi heterona heteroina
translatiivi heteroksi heteroiksi
abessiivi heterotta heteroitta
instruktiivi heteroin
komitatiivi heteroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hetero-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

heteromies, heteronormatiivinen, heteronormatiivisuus, heteroseksismi

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hetero Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaarina Turtia: Sivistyssanat. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-13353-5.