Suomi muokkaa

Prefiksi muokkaa

hetero

  1. eri-; toinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhet̪ero/
  • tavutus: he‧te‧ro

Etymologia muokkaa

kreikan heteros[1]

Substantiivi muokkaa

hetero (2)

  1. (arkikieltä) heteroseksuaali

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hetero heterot
genetiivi heteron heterojen
heteroiden
heteroitten
partitiivi heteroa heteroita
heteroja
akkusatiivi hetero;
heteron
heterot
sisäpaikallissijat
inessiivi heterossa heteroissa
elatiivi heterosta heteroista
illatiivi heteroon heteroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi heterolla heteroilla
ablatiivi heterolta heteroilta
allatiivi heterolle heteroille
muut sijamuodot
essiivi heterona heteroina
translatiivi heteroksi heteroiksi
abessiivi heterotta heteroitta
instruktiivi heteroin
komitatiivi heteroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hetero-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

heteromies, heteronormatiivinen, heteronormatiivisuus, heteroseksismi

Aiheesta muualla muokkaa

  • hetero Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kaarina Turtia: Sivistyssanat. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-13353-5.