mikrovaaka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamikrovaaka (9-D) (monikko mikrovaa’at)
- pienten ainemäärien punnitukseen tarkoitettu herkkä vaaka
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmikroˌʋɑːkɑ/
- tavutus: mik‧ro‧vaa‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mikrovaaka | mikrovaa’at |
genetiivi | mikrovaa’an | mikrovaakojen (mikrovaakain) |
partitiivi | mikrovaakaa | mikrovaakoja |
akkusatiivi | mikrovaaka; mikrovaa’an |
mikrovaa’at |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mikrovaa’assa | mikrovaa’oissa |
elatiivi | mikrovaa’asta | mikrovaa’oista |
illatiivi | mikrovaakaan | mikrovaakoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mikrovaa’alla | mikrovaa’oilla |
ablatiivi | mikrovaa’alta | mikrovaa’oilta |
allatiivi | mikrovaa’alle | mikrovaa’oille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mikrovaakana | mikrovaakoina |
translatiivi | mikrovaa’aksi | mikrovaa’oiksi |
abessiivi | mikrovaa’atta | mikrovaa’oitta |
instruktiivi | – | mikrovaa’oin |
komitatiivi | – | mikrovaakoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mikrovaa’a- | |
vahva vartalo | mikrovaaka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- mikrovaaka Kielitoimiston sanakirjassa