Katso myös: Vaaka
Wikipedia
Katso artikkeli Vaaka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Vaaka
 
Vaakaviiva

Substantiivi

muokkaa

vaaka (9-D)

  1. punnittavan kohteen painon (massa) mittaamiseen käytettävä laite
  2. (yhdyssanan alkuosana) horisontaalinen
    vaakataso, vaakalento
  3. (astrologia) eläinradan seitsemäs horoskooppimerkki, joka vastaa väliä [180°, 210°) ekliptikaalista pituutta; Auringon ollessa tässä merkissä (23.9. – 22.10.) syntynyt henkilö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑːkɑ/
  • tavutus: vaa‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaaka vaa’at
genetiivi vaa’an vaakojen
(vaakain)
partitiivi vaakaa vaakoja
akkusatiivi vaaka;
vaa’an
vaa’at
sisäpaikallissijat
inessiivi vaa’assa vaaoissa
elatiivi vaa’asta vaaoista
illatiivi vaakaan vaakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaa’alla vaaoilla
ablatiivi vaa’alta vaaoilta
allatiivi vaa’alle vaaoille
muut sijamuodot
essiivi vaakana vaakoina
translatiivi vaa’aksi vaaoiksi
abessiivi vaa’atta vaaoitta
instruktiivi vaaoin
komitatiivi vaakoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vaa’a-
vahva vartalo vaaka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

etuvaaka, henkilövaaka, jousivaaka, keittiövaaka, kirjevaaka, kultavaaka, kymmenysvaaka, käsivaaka, lastenvaaka, nousuvaaka, sivuvaaka, takavaaka, talousvaaka, tavaravaaka, täsmävaaka, uppovaaka, vaa’ankieli, vaaka-akseli, vaaka-asento, vaakaetäisyys, vaakahuone, vaakajuova, vaakakierre, vaakakuppi, vaakalento, vaakalintu, vaakamambo, vaakamanometri, vaakanoja, vaakanävertäjä, vaakapinta, vaakapommitus, vaakaraita, vaakarivi, vaakaseisonta, vaakasuora, vaakasuunta, vaakatahdistus, vaakataso, vaakavarsi, vaakavektori, vaakaviiva, vaakaviivoitus, vaakavuoraus, vesivaaka, vipuvaaka

Vastakohta
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vaaka Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 192 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa