punnus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapunnus (39)
- esim. punnituksessa käytettävä vastapaino
- ei-toivottua liikettä hillitsemään käytettävä lisäpaino esim. ongessa tai teltassa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpunːus/
- tavutus: pun‧nus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | punnus | punnukset |
genetiivi | punnuksen | punnusten punnuksien |
partitiivi | punnusta | punnuksia |
akkusatiivi | punnus; punnuksen |
punnukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | punnuksessa | punnuksissa |
elatiivi | punnuksesta | punnuksista |
illatiivi | punnukseen | punnuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | punnuksella | punnuksilla |
ablatiivi | punnukselta | punnuksilta |
allatiivi | punnukselle | punnuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | punnuksena | punnuksina |
translatiivi | punnukseksi | punnuksiksi |
abessiivi | punnuksetta | punnuksitta |
instruktiivi | – | punnuksin |
komitatiivi | – | punnuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | punnukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
punnus- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- punnus Kielitoimiston sanakirjassa