Substantiivi

muokkaa

punnus (39)

 
Kaksi punnusta
  1. esim. punnituksessa käytettävä vastapaino
  2. ei-toivottua liikettä hillitsemään käytettävä lisäpaino esim. ongessa tai teltassa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpunːus/
  • tavutus: pun‧nus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punnus punnukset
genetiivi punnuksen punnusten
punnuksien
partitiivi punnusta punnuksia
akkusatiivi punnus;
punnuksen
punnukset
sisäpaikallissijat
inessiivi punnuksessa punnuksissa
elatiivi punnuksesta punnuksista
illatiivi punnukseen punnuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi punnuksella punnuksilla
ablatiivi punnukselta punnuksilta
allatiivi punnukselle punnuksille
muut sijamuodot
essiivi punnuksena punnuksina
translatiivi punnukseksi punnuksiksi
abessiivi punnuksetta punnuksitta
instruktiivi punnuksin
komitatiivi punnuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo punnukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
punnus-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • punnus Kielitoimiston sanakirjassa