SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

pysty

  1. ylös- tai alaspäin suuntautuva, vertikaalinen

ÄäntäminenMuokkaa

TavutusMuokkaa
  • tavutus: pys‧ty

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

pystyakseli, pystyammunta, pystyasento, pystybaari, pystyetäisyys, pystyhirsi, pystyjuova, pystykarsinta, pystykaulus, pystykauppa, pystykorva, pystylaudoitus, pystyleikkaus, pystymetsä, pystymitta, pystymyynti, pystynenä, pystynokka, pystypaini, pystypiano, pystypunnerrus, pystypuu, pystyraita, pystysarake, pystysauma, pystysorvi, pystysuora, pystysuunta, pystysyöttö, pystytahdistus, pystytaso, pystytuki, pystytukka, pystyviljely, pystyvirtaus, pystyvuoraus

SubstantiiviMuokkaa

pysty (1)[1]

  1. (murteellinen, Pohjanmaa) ukkospilvi, ukkospilvet
    Pysty lähestyy.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pysty pystyt
genetiivi pystyn pystyjen
partitiivi pystyä pystyjä
akkusatiivi pysty;
pystyn
pystyt
sisäpaikallissijat
inessiivi pystyssä pystyissä
elatiivi pystystä pystyistä
illatiivi pystyyn pystyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pystyllä pystyillä
ablatiivi pystyltä pystyiltä
allatiivi pystylle pystyille
muut sijamuodot
essiivi pystynä pystyinä
translatiivi pystyksi pystyiksi
abessiivi pystyttä pystyittä
instruktiivi pystyin
komitatiivi pystyine-
+ omistusliite

VerbiMuokkaa

pysty

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä pystyä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pystyä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä pystyä

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1