Adjektiivi

muokkaa

pysty

  1. ylös- tai alaspäin suuntautuva, vertikaalinen

Ääntäminen

muokkaa
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: pys‧ty

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

pystyakseli, pystyammunta, pystyasento, pystybaari, pystyetäisyys, pystyhirsi, pystyjuova, pystykarsinta, pystykaulus, pystykauppa, pystykorva, pystylaudoitus, pystyleikkaus, pystymetsä, pystymitta, pystymyynti, pystynenä, pystynokka, pystypaini, pystypiano, pystypunnerrus, pystypuu, pystyraita, pystysarake, pystysauma, pystysorvi, pystysuora, pystysuunta, pystysyöttö, pystytahdistus, pystytaso, pystytuki, pystytukka, pystyviljely, pystyvirtaus, pystyvuoraus

 

Vastakohta
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pysty Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

pysty (1)[1]

  1. (murteellinen, Pohjanmaa) ukkospilvi, ukkospilvet
    Pysty lähestyy.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pysty pystyt
genetiivi pystyn pystyjen
partitiivi pystyä pystyjä
akkusatiivi pysty;
pystyn
pystyt
sisäpaikallissijat
inessiivi pystyssä pystyissä
elatiivi pystystä pystyistä
illatiivi pystyyn pystyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pystyllä pystyillä
ablatiivi pystyltä pystyiltä
allatiivi pystylle pystyille
muut sijamuodot
essiivi pystynä pystyinä
translatiivi pystyksi pystyiksi
abessiivi pystyttä pystyittä
instruktiivi pystyin
komitatiivi pystyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pysty-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

pysty

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä pystyä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pystyä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä pystyä

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1