mitra
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- eräs kirkollinen päähine, ulkoasultaan erilainen läntisen ja itäisen kirkon välillä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmit̪rɑ/
- tavutus: mit‧ra
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mitra | mitrat |
| genetiivi | mitran | mitrojen (mitrain) |
| partitiivi | mitraa | mitroja |
| akkusatiivi | mitra; mitran |
mitrat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mitrassa | mitroissa |
| elatiivi | mitrasta | mitroista |
| illatiivi | mitraan | mitroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mitralla | mitroilla |
| ablatiivi | mitralta | mitroilta |
| allatiivi | mitralle | mitroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mitrana | mitroina |
| translatiivi | mitraksi | mitroiksi |
| abessiivi | mitratta | mitroitta |
| instruktiivi | – | mitroin |
| komitatiivi | – | mitroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mitra- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- mitra Kielitoimiston sanakirjassa
Italia
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- mitra (usk. päähine)
Substantiivi
muokkaamitra m.
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9