Substantiivi

muokkaa

mittelö (2)

  1. (ylätyyliä) ottelu, kilpailu, voimainkoetus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmit̪ːelø/
  • tavutus: mit‧te‧lö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mittelö mittelöt
genetiivi mittelön mittelöjen
mittelöiden
mittelöitten
partitiivi mittelöä mittelöitä
mittelöjä
akkusatiivi mittelö;
mittelön
mittelöt
sisäpaikallissijat
inessiivi mittelössä mittelöissä
elatiivi mittelöstä mittelöistä
illatiivi mittelöön mittelöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mittelöllä mittelöillä
ablatiivi mittelöltä mittelöiltä
allatiivi mittelölle mittelöille
muut sijamuodot
essiivi mittelönä mittelöinä
translatiivi mittelöksi mittelöiksi
abessiivi mittelöttä mittelöittä
instruktiivi mittelöin
komitatiivi mittelöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mittelö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa