monarkia
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- hallitusmuoto, jossa valtion johdossa on asemansa perinyt tai vaalilla valittu monarkki. Monarkia voi olla absoluuttinen eli rajaton yksinvalta, perustuslaillinen tai parlamentaarinen. Monarkioista käytetään nimityksiä keisarikunta, kuningaskunta tai ruhtinaskunta.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmonɑrˌkiɑ/
- tavutus: mo‧nar‧ki‧a
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | monarkia | monarkiat |
genetiivi | monarkian | monarkioiden monarkioitten (monarkiain) |
partitiivi | monarkiaa | monarkioita |
akkusatiivi | monarkia; monarkian |
monarkiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | monarkiassa | monarkioissa |
elatiivi | monarkiasta | monarkioista |
illatiivi | monarkiaan | monarkioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | monarkialla | monarkioilla |
ablatiivi | monarkialta | monarkioilta |
allatiivi | monarkialle | monarkioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | monarkiana | monarkioina |
translatiivi | monarkiaksi | monarkioiksi |
abessiivi | monarkiatta | monarkioitta |
instruktiivi | – | monarkioin |
komitatiivi | – | monarkioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | monarkia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. hallitusmuoto, jossa valtion johdossa on asemansa perinyt tai vaalilla valittu monarkki
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12