moraalisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamoraalisuus (40)
- eettisiin arvoihin sidottu ominaispiirre
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmorɑːˌlisuːs/
- tavutus: mo‧raa‧li‧suus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | moraalisuus | moraalisuudet |
genetiivi | moraalisuuden | moraalisuuksien |
partitiivi | moraalisuutta | moraalisuuksia |
akkusatiivi | moraalisuus; moraalisuuden |
moraalisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | moraalisuudessa | moraalisuuksissa |
elatiivi | moraalisuudesta | moraalisuuksista |
illatiivi | moraalisuuteen | moraalisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | moraalisuudella | moraalisuuksilla |
ablatiivi | moraalisuudelta | moraalisuuksilta |
allatiivi | moraalisuudelle | moraalisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | moraalisuutena | moraalisuuksina |
translatiivi | moraalisuudeksi | moraalisuuksiksi |
abessiivi | moraalisuudetta | moraalisuuksitta |
instruktiivi | – | moraalisuuksin |
komitatiivi | – | moraalisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | moraalisuude- | |
vahva vartalo | moraalisuute- | |
konsonantti- vartalo |
moraalisuut- |
Etymologia
muokkaasanan moraalinen vartalosta moraalis- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. eettisiin arvoihin sidottu ominaispiirre
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- moraalisuus Kielitoimiston sanakirjassa