morsetus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamorsetus (39)
- (puhekieltä) viestiminen morseaakkosin
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmorseˌt̪us/
- tavutus: mor‧se‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | morsetus | morsetukset |
genetiivi | morsetuksen | morsetusten morsetuksien |
partitiivi | morsetusta | morsetuksia |
akkusatiivi | morsetus; morsetuksen |
morsetukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | morsetuksessa | morsetuksissa |
elatiivi | morsetuksesta | morsetuksista |
illatiivi | morsetukseen | morsetuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | morsetuksella | morsetuksilla |
ablatiivi | morsetukselta | morsetuksilta |
allatiivi | morsetukselle | morsetuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | morsetuksena | morsetuksina |
translatiivi | morsetukseksi | morsetuksiksi |
abessiivi | morsetuksetta | morsetuksitta |
instruktiivi | – | morsetuksin |
komitatiivi | – | morsetuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | morsetukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
morsetus- |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- morsetus Kielitoimiston sanakirjassa