Wikipedia
Katso artikkeli Mukula Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

mukula (12)

  1. (kasvitiede) versokasvien turpeiden ja maltoisten, vararavintoa sisältävien osien yleisnimi
  2. (arkikieltä) lapsi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmukulɑ/
  • tavutus: mu‧ku‧la

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mukula mukulat
genetiivi mukulan mukuloiden
mukuloitten
(mukulain)
partitiivi mukulaa mukuloita
akkusatiivi mukula;
mukulan
mukulat
sisäpaikallissijat
inessiivi mukulassa mukuloissa
elatiivi mukulasta mukuloista
illatiivi mukulaan mukuloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mukulalla mukuloilla
ablatiivi mukulalta mukuloilta
allatiivi mukulalle mukuloille
muut sijamuodot
essiivi mukulana mukuloina
translatiivi mukulaksi mukuloiksi
abessiivi mukulatta mukuloitta
instruktiivi mukuloin
komitatiivi mukuloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mukula-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

juurimukula, mukula-artisokka, mukulajuuri, mukulakasvi, mukulakiveys, mukulakivi, mukulaleinikki, mukulaselleri, mukulavarsi, perunanmukula, varsimukula

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mukula Kielitoimiston sanakirjassa
  • mukula Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 58 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa