muniva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamuniva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä munia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muniva | munivat |
| genetiivi | munivan | munivien (munivain) |
| partitiivi | munivaa | munivia |
| akkusatiivi | muniva; munivan |
munivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | munivassa | munivissa |
| elatiivi | munivasta | munivista |
| illatiivi | munivaan | muniviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | munivalla | munivilla |
| ablatiivi | munivalta | munivilta |
| allatiivi | munivalle | muniville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | munivana | munivina |
| translatiivi | munivaksi | muniviksi |
| abessiivi | munivatta | munivitta |
| instruktiivi | – | munivin |
| komitatiivi | – | munivine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | muniva- | |
| vahva vartalo | muniva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |