Wikipedia
Katso artikkeli Mureke Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

mureke (48-A)[1]

  1. (keittiö) Hienoksi hakatusta lihasta, kalasta tai muusta korvaavasta valmistettu höystetty ruoka, joka paistetaan uunissa tai kypsytetään höyrykeittimessä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmurekeˣ/
  • tavutus: mu‧re‧ke

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mureke murekkeet
genetiivi murekkeen murekkeiden
murekkeitten
partitiivi mureketta murekkeita
akkusatiivi mureke;
murekkeen
murekkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi murekkeessa murekkeissa
elatiivi murekkeesta murekkeista
illatiivi murekkeeseen murekkeisiin
murekkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi murekkeella murekkeilla
ablatiivi murekkeelta murekkeilta
allatiivi murekkeelle murekkeille
muut sijamuodot
essiivi murekkeena murekkeina
translatiivi murekkeeksi murekkeiksi
abessiivi murekkeetta murekkeitta
instruktiivi murekkein
komitatiivi murekkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo murekkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
mureket-

Etymologia

muokkaa

Käytössä 1800-luvun lopusta.[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kalamureke, lihamureke, murekekyljys, murekekääryle, murekepihvi, murekeseos, mureketaikina

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mureke Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A
  2. Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.