murhe
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamurhe (48)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmurheˣ/
- tavutus: mur‧he
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | murhe | murheet |
| genetiivi | murheen | murheiden murheitten |
| partitiivi | murhetta | murheita |
| akkusatiivi | murhe; murheen |
murheet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | murheessa | murheissa |
| elatiivi | murheesta | murheista |
| illatiivi | murheeseen | murheisiin murheihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | murheella | murheilla |
| ablatiivi | murheelta | murheilta |
| allatiivi | murheelle | murheille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | murheena | murheina |
| translatiivi | murheeksi | murheiksi |
| abessiivi | murheetta | murheitta |
| instruktiivi | – | murhein |
| komitatiivi | – | murheine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | murhee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
murhet- | |
Etymologia
muokkaa- myöhäiskantasuomen *mureh
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: murheellinen
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- murhe Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 429 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa