Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

murtaja (10)

  1. henkilö tai asia, joka murtaa jotakin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmurt̪ɑjɑ/
  • tavutus: mur‧ta‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi murtaja murtajat
genetiivi murtajan murtajien
(murtajain)
partitiivi murtajaa murtajia
akkusatiivi murtaja;
murtajan
murtajat
sisäpaikallissijat
inessiivi murtajassa murtajissa
elatiivi murtajasta murtajista
illatiivi murtajaan murtajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi murtajalla murtajilla
ablatiivi murtajalta murtajilta
allatiivi murtajalle murtajille
muut sijamuodot
essiivi murtajana murtajina
translatiivi murtajaksi murtajiksi
abessiivi murtajatta murtajitta
instruktiivi murtajin
komitatiivi murtajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo murtaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • murtaja Kielitoimiston sanakirjassa