Wikipedia
Katso artikkeli Museo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Museo

Substantiivi

muokkaa

museo (3)[1]

  1. laitos, johon on järjestelmällisesti kerätty taidetta, kulttuurihistoriaa tai luonnontiedettä koskevaa aineistoa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmuseo/
  • tavutus: mu‧se‧o

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi museo museot
genetiivi museon museoiden
museoitten
partitiivi museota museoita
akkusatiivi museo;
museon
museot
sisäpaikallissijat
inessiivi museossa museoissa
elatiivi museosta museoista
illatiivi museoon museoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi museolla museoilla
ablatiivi museolta museoilta
allatiivi museolle museoille
muut sijamuodot
essiivi museona museoina
translatiivi museoksi museoiksi
abessiivi museotta museoitta
instruktiivi museoin
komitatiivi museoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo museo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta museum < latinan sanasta Mūsēum (Mūsīum) < muinaiskreikan sanasta Μουσεῖον (Mouseĩon) < Μοῦσα (Moũsa)[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

eläinmuseo, kansallismuseo, kotiseutumuseo, koulumuseo, maakuntamuseo, museoajoneuvo, museoarvo, museoesine, museojuna, museokokoelma, museoneuvos, museorata, museorautatie, museotavara, museotie, museovirkailija, paikallismuseo, taidemuseo, ulkomuseo

Aiheesta muualla

muokkaa
  • museo Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 186 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

museo m. (monikko museos)

  1. museo

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

museo m. (monikko musei[luo])

  1. museo

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 3
  2. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.