musikka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- venäläinen talonpoika
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmusikːɑ/
- tavutus: mu‧sik‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | musikka | musikat |
genetiivi | musikan | musikoiden musikoitten musikkojen (musikkain) |
partitiivi | musikkaa | musikoita musikkoja |
akkusatiivi | musikka; musikan |
musikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | musikassa | musikoissa |
elatiivi | musikasta | musikoista |
illatiivi | musikkaan | musikkoihin musikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | musikalla | musikoilla |
ablatiivi | musikalta | musikoilta |
allatiivi | musikalle | musikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | musikkana | musikkoina musikoina |
translatiivi | musikaksi | musikoiksi |
abessiivi | musikatta | musikoitta |
instruktiivi | – | musikoin |
komitatiivi | – | musikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | musika- | |
vahva vartalo | musikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- musikka Kielitoimiston sanakirjassa