muukalaisuus

Suomi

Substantiivi

muukalaisuus (40)

se, että on muukalainen

Ääntäminen

IPA: /ˈmuːkɑˌlɑi̯suːs/
tavutus: muu‧ka‧lai‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	muukalaisuus	muukalaisuudet
genetiivi	muukalaisuuden	muukalaisuuksien
partitiivi	muukalaisuutta	muukalaisuuksia
akkusatiivi	muukalaisuus; muukalaisuuden	muukalaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	muukalaisuudessa	muukalaisuuksissa
elatiivi	muukalaisuudesta	muukalaisuuksista
illatiivi	muukalaisuuteen	muukalaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	muukalaisuudella	muukalaisuuksilla
ablatiivi	muukalaisuudelta	muukalaisuuksilta
allatiivi	muukalaisuudelle	muukalaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	muukalaisuutena	muukalaisuuksina
translatiivi	muukalaisuudeksi	muukalaisuuksiksi
abessiivi	muukalaisuudetta	muukalaisuuksitta
instruktiivi	–	muukalaisuuksin
komitatiivi	–	muukalaisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	muukalaisuude-
vahva vartalo	muukalaisuute-
konsonantti- vartalo	muukalaisuut-

Etymologia

sanan muukalainen vartalosta muukalais- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on muukalainen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

muukalaisuus Kielitoimiston sanakirjassa