näkyvä

Katso myös: Näkyvä

Suomi

Adjektiivi

näkyvä (10) (komparatiivi näkyvämpi, superlatiivi näkyvin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka on näkökyvyn avulla havaittavissa
2. (kuvaannollisesti) sellainen, joka on ilmiselvästi todettavissa
3. sellainen, jolla on näkyvyyttä, tunnettu

Ääntäminen

• IPA: /ˈnækyʋæ/
• tavutus: nä‧ky‧vä

Käännökset

1. sellainen, joka on näkökyvyllä havaittavissa

englanti: visible espanja: visible kroaatti: vidljiv norja: synlig puola: widoczny

ranska: visible ruotsi: synbar, synlig tšekki: viditelný venäjä: видимый, видный, заметный

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• näkymätön

Vieruskäsitteet

• näkevä

Lähikäsitteet

• näyttävä

Johdokset

• adverbit: näkyvästi

Synonyymit

• silminnähtävä

Aiheesta muualla

• näkyvä Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

näkyvä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä näkyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	näkyvä	näkyvät
genetiivi	näkyvän	näkyvien (näkyväin)
partitiivi	näkyvää	näkyviä
akkusatiivi	näkyvä; näkyvän	näkyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi	näkyvässä	näkyvissä
elatiivi	näkyvästä	näkyvistä
illatiivi	näkyvään	näkyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	näkyvällä	näkyvillä
ablatiivi	näkyvältä	näkyviltä
allatiivi	näkyvälle	näkyville
muut sijamuodot
essiivi	näkyvänä	näkyvinä
translatiivi	näkyväksi	näkyviksi
abessiivi	näkyvättä	näkyvittä
instruktiivi	–	näkyvin
komitatiivi	–	näkyvine

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: näkyvästi
• substantiivit: näkyvyys