nössö
 |
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaanössö (1) (komparatiivi nössömpi, superlatiivi nössöin) (taivutus [luo])
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnøsːø/
- tavutus: nös‧sö
Aiheesta muualla
muokkaa- nössö Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaanössö (1)
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nössö | nössöt |
| genetiivi | nössön | nössöjen |
| partitiivi | nössöä | nössöjä |
| akkusatiivi | nössö; nössön |
nössöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nössössä | nössöissä |
| elatiivi | nössöstä | nössöistä |
| illatiivi | nössöön | nössöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nössöllä | nössöillä |
| ablatiivi | nössöltä | nössöiltä |
| allatiivi | nössölle | nössöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nössönä | nössöinä |
| translatiivi | nössöksi | nössöiksi |
| abessiivi | nössöttä | nössöittä |
| instruktiivi | – | nössöin |
| komitatiivi | – | nössöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nössö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- nössö Kielitoimiston sanakirjassa