nöyryyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanöyryyttäminen (38)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nöyryyttäminen | nöyryyttämiset |
genetiivi | nöyryyttämisen | nöyryyttämisten nöyryyttämisien |
partitiivi | nöyryyttämistä | nöyryyttämisiä |
akkusatiivi | nöyryyttäminen; nöyryyttämisen |
nöyryyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nöyryyttämisessä | nöyryyttämisissä |
elatiivi | nöyryyttämisestä | nöyryyttämisistä |
illatiivi | nöyryyttämiseen | nöyryyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nöyryyttämisellä | nöyryyttämisillä |
ablatiivi | nöyryyttämiseltä | nöyryyttämisiltä |
allatiivi | nöyryyttämiselle | nöyryyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nöyryyttämisenä (nöyryyttämisnä) |
nöyryyttämisinä |
translatiivi | nöyryyttämiseksi | nöyryyttämisiksi |
abessiivi | nöyryyttämisettä | nöyryyttämisittä |
instruktiivi | – | nöyryyttämisin |
komitatiivi | – | nöyryyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nöyryyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nöyryyttämis- |
Etymologia
muokkaa- teonnimi verbistä nöyryyttää