Substantiivi

muokkaa

naapuruus (40)

  1. se, että on naapuri; naapurin oleminen; naapurien välinen suhde

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈnɑːpuruːs/
  • tavutus: naa‧pu‧ruus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi naapuruus naapuruudet
genetiivi naapuruuden naapuruuksien
partitiivi naapuruutta naapuruuksia
akkusatiivi naapuruus;
naapuruuden
naapuruudet
sisäpaikallissijat
inessiivi naapuruudessa naapuruuksissa
elatiivi naapuruudesta naapuruuksista
illatiivi naapuruuteen naapuruuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi naapuruudella naapuruuksilla
ablatiivi naapuruudelta naapuruuksilta
allatiivi naapuruudelle naapuruuksille
muut sijamuodot
essiivi naapuruutena naapuruuksina
translatiivi naapuruudeksi naapuruuksiksi
abessiivi naapuruudetta naapuruuksitta
instruktiivi naapuruuksin
komitatiivi naapuruuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo naapuruude-
vahva vartalo naapuruute-
konsonantti-
vartalo
naapuruut-

Etymologia

muokkaa

sanan naapuri vartalosta naapur- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

naapuruussuhde

Idiomit

muokkaa
  • olla naapuruus koetuksella
    1. sanotaan, kun naapurin toiminta aiheuttaa ärtymystä

Aiheesta muualla

muokkaa