nalkuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanalkuttaminen (38)
- teonnimi verbistä nalkuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nalkuttaminen | nalkuttamiset |
genetiivi | nalkuttamisen | nalkuttamisten nalkuttamisien |
partitiivi | nalkuttamista | nalkuttamisia |
akkusatiivi | nalkuttaminen; nalkuttamisen |
nalkuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nalkuttamisessa | nalkuttamisissa |
elatiivi | nalkuttamisesta | nalkuttamisista |
illatiivi | nalkuttamiseen | nalkuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nalkuttamisella | nalkuttamisilla |
ablatiivi | nalkuttamiselta | nalkuttamisilta |
allatiivi | nalkuttamiselle | nalkuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nalkuttamisena (nalkuttamisna) |
nalkuttamisina |
translatiivi | nalkuttamiseksi | nalkuttamisiksi |
abessiivi | nalkuttamisetta | nalkuttamisitta |
instruktiivi | – | nalkuttamisin |
komitatiivi | – | nalkuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nalkuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nalkuttamis- |