namu
Katso myös: Namu |
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaanamu (1) (komparatiivi namumpi, superlatiivi namuin) (taivutus [luo])
- (puhekieltä) haluttava
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnɑmu/
- tavutus: na‧mu
Substantiivi
muokkaa- (puhekieltä) karkki, namunen
- (puhekieltä) viehättävä henkilö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | namu | namut |
genetiivi | namun | namujen |
partitiivi | namua | namuja |
akkusatiivi | namu; namun |
namut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | namussa | namuissa |
elatiivi | namusta | namuista |
illatiivi | namuun | namuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | namulla | namuilla |
ablatiivi | namulta | namuilta |
allatiivi | namulle | namuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | namuna | namuina |
translatiivi | namuksi | namuiksi |
abessiivi | namutta | namuitta |
instruktiivi | – | namuin |
komitatiivi | – | namuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | namu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaanamupala, namusetä, namusyöttö
Aiheesta muualla
muokkaaNukuoro
muokkaaSubstantiivi
muokkaanamu
- (eläintiede) hyttynen
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1