Katso myös: Namu

Adjektiivi

muokkaa

namu (1) (komparatiivi namumpi, superlatiivi namuin) (taivutus [luo])

  1. (puhekieltä) haluttava

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈnɑmu/
  • tavutus: na‧mu

Substantiivi

muokkaa

namu (1)[1]

  1. (puhekieltä) karkki, namunen
  2. (puhekieltä) viehättävä henkilö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi namu namut
genetiivi namun namujen
partitiivi namua namuja
akkusatiivi namu;
namun
namut
sisäpaikallissijat
inessiivi namussa namuissa
elatiivi namusta namuista
illatiivi namuun namuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi namulla namuilla
ablatiivi namulta namuilta
allatiivi namulle namuille
muut sijamuodot
essiivi namuna namuina
translatiivi namuksi namuiksi
abessiivi namutta namuitta
instruktiivi namuin
komitatiivi namuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo namu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

namupala, namusetä, namusyöttö

Aiheesta muualla

muokkaa
  • namu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 656, 760 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Nukuoro

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

namu

  1. (eläintiede) hyttynen

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1