Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

narrius (40)[1]

  1. se, että on narri; narrinä oleminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnɑrːius/ tai /ˈnɑrːiu̯s/
  • tavutus: nar‧ri‧us / nar‧rius

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi narrius narriudet
genetiivi narriuden narriuksien
partitiivi narriutta narriuksia
akkusatiivi narrius;
narriuden
narriudet
sisäpaikallissijat
inessiivi narriudessa narriuksissa
elatiivi narriudesta narriuksista
illatiivi narriuteen narriuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi narriudella narriuksilla
ablatiivi narriudelta narriuksilta
allatiivi narriudelle narriuksille
muut sijamuodot
essiivi narriutena narriuksina
translatiivi narriudeksi narriuksiksi
abessiivi narriudetta narriuksitta
instruktiivi narriuksin
komitatiivi narriuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo narriude-
vahva vartalo narriute-
konsonantti-
vartalo
narriut-

Etymologia muokkaa

sanan narri vartalosta narri- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • narrius Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40