neitokainen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
neitokainen (38)
- (deminutiivinen, mahdollisesti vähättelevä) neito, nuori nainen, neitonen
- Mihinkäs neitokaisilla on matka?
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnei̯t̪oˌkɑi̯nen/
- tavutus: nei‧to‧kai‧nen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | neitokainen | neitokaiset |
| genetiivi | neitokaisen | neitokaisten neitokaisien |
| partitiivi | neitokaista | neitokaisia |
| akkusatiivi | neitokainen; neitokaisen |
neitokaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | neitokaisessa | neitokaisissa |
| elatiivi | neitokaisesta | neitokaisista |
| illatiivi | neitokaiseen | neitokaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | neitokaisella | neitokaisilla |
| ablatiivi | neitokaiselta | neitokaisilta |
| allatiivi | neitokaiselle | neitokaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | neitokaisena (neitokaisna) |
neitokaisina |
| translatiivi | neitokaiseksi | neitokaisiksi |
| abessiivi | neitokaisetta | neitokaisitta |
| instruktiivi | – | neitokaisin |
| komitatiivi | – | neitokaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | neitokaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
neitokais- | |