nekka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnekːɑ/
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nekka | nekat |
genetiivi | nekan | nekkojen (nekkain) |
partitiivi | nekkaa | nekkoja |
akkusatiivi | nekka; nekan |
nekat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nekassa | nekoissa |
elatiivi | nekasta | nekoista |
illatiivi | nekkaan | nekkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nekalla | nekoilla |
ablatiivi | nekalta | nekoilta |
allatiivi | nekalle | nekoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nekkana | nekkoina |
translatiivi | nekaksi | nekoiksi |
abessiivi | nekatta | nekoitta |
instruktiivi | – | nekoin |
komitatiivi | – | nekkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | neka- | |
vahva vartalo | nekka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaSana on laina ruotsin sanasta snäcka, jonka alkuperäinen merkitys on kotilo. Vanhat pyöreät kerma-astiat muistuttivat kierteistä näkinkenkää. Suomen sana on ollut käytössä puhekielessä ja se on otettu kirjakieleen 1900-luvun alkupuoliskolla.[1]
Käännökset
muokkaa1. kerman tai maidon tarjoiluastia
Ks. kermakko |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 778. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.