nekka
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnekːɑ/
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nekka | nekat |
| genetiivi | nekan | nekkojen (nekkain) |
| partitiivi | nekkaa | nekkoja |
| akkusatiivi | nekka; nekan |
nekat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nekassa | nekoissa |
| elatiivi | nekasta | nekoista |
| illatiivi | nekkaan | nekkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nekalla | nekoilla |
| ablatiivi | nekalta | nekoilta |
| allatiivi | nekalle | nekoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nekkana | nekkoina |
| translatiivi | nekaksi | nekoiksi |
| abessiivi | nekatta | nekoitta |
| instruktiivi | – | nekoin |
| komitatiivi | – | nekkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | neka- | |
| vahva vartalo | nekka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Sana on laina ruotsin sanasta snäcka, jonka alkuperäinen merkitys on kotilo. Vanhat pyöreät kerma-astiat muistuttivat kierteistä näkinkenkää. Suomen sana on ollut käytössä puhekielessä ja se on otettu kirjakieleen 1900-luvun alkupuoliskolla.[1]
Käännökset muokkaa
1. kerman tai maidon tarjoiluastia
|
Ks. kermakko |
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 778. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.