Substantiivi

muokkaa

kotilo (2)[1]

  1. kotiloiden (Gastropoda) luokkaan kuuluvien nilviäisten luokan edustaja, joilla yl. on kalsiumkarbonaatista muodostunut kuori

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkotilo/
  • tavutus: ko‧ti‧lo

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kotilo kotilot
genetiivi kotilon kotilojen
kotiloiden
kotiloitten
partitiivi kotiloa kotiloita
kotiloja
akkusatiivi kotilo;
kotilon
kotilot
sisäpaikallissijat
inessiivi kotilossa kotiloissa
elatiivi kotilosta kotiloista
illatiivi kotiloon kotiloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kotilolla kotiloilla
ablatiivi kotilolta kotiloilta
allatiivi kotilolle kotiloille
muut sijamuodot
essiivi kotilona kotiloina
translatiivi kotiloksi kotiloiksi
abessiivi kotilotta kotiloitta
instruktiivi kotiloin
komitatiivi kotiloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kotilo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

keilakotilo, keuhkokotilo, kiduskotilo, kiduskotilot, kiekkokotilo, kotilohaukka, kotilokukka, kotilokuku, kotilokurki, kotilonkuori, lehtokotilo, limakotilo, tarhakotilo

Alakäsitteet
muokkaa
Osakäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kotilo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2