SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

netto (1)

  1. se, mitä jää jäljelle, kun kaikki vähennykset on tehty
    Tavarasta: varsinainen sisältö eli jäljelle jäävä osuus kokonaisuudesta, kun pakkaus vähennetään.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈnet̪ːo/
  • tavutus: net‧to

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi netto netot
genetiivi neton nettojen
partitiivi nettoa nettoja
akkusatiivi netto;
neton
netot
sisäpaikallissijat
inessiivi netossa netoissa
elatiivi netosta netoista
illatiivi nettoon nettoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi netolla netoilla
ablatiivi netolta netoilta
allatiivi netolle netoille
muut sijamuodot
essiivi nettona nettoina
translatiivi netoksi netoiksi
abessiivi netotta netoitta
instruktiivi netoin
komitatiivi nettoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo neto-
vahva vartalo netto-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
VastakohtaMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • netto Kielitoimiston sanakirjassa

ItaliaMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

netto m., netta f.[luo] (monikko netti m.[luo], nette f.[luo])

  1. puhdas
  2. netto-

SubstantiiviMuokkaa

netto m. (monikko netti)[luo]

  1. netto, puhto

VerbiMuokkaa

netto

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä nettare

RuotsiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

netto n. (4) (yks. määr. nettot [luo], mon. epämäär. netton [luo], mon. määr. nettona [luo])

  1. netto, puhto

ViitteetMuokkaa