Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

netto (1)

  1. se, mitä jää jäljelle, kun kaikki vähennykset on tehty
    Tavarasta: varsinainen sisältö eli jäljelle jäävä osuus kokonaisuudesta, kun pakkaus vähennetään.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnet̪ːo/
  • tavutus: net‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi netto netot
genetiivi neton nettojen
partitiivi nettoa nettoja
akkusatiivi netto;
neton
netot
sisäpaikallissijat
inessiivi netossa netoissa
elatiivi netosta netoista
illatiivi nettoon nettoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi netolla netoilla
ablatiivi netolta netoilta
allatiivi netolle netoille
muut sijamuodot
essiivi nettona nettoina
translatiivi netoksi netoiksi
abessiivi netotta netoitta
instruktiivi netoin
komitatiivi nettoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo neto-
vahva vartalo netto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Vastakohta muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • netto Kielitoimiston sanakirjassa

Italia muokkaa

Adjektiivi muokkaa

netto m., netta f.[luo] (monikko netti m.[luo], nette f.[luo])

  1. puhdas
  2. netto-

Substantiivi muokkaa

netto m. (monikko netti[luo])

  1. netto, puhto

Verbi muokkaa

netto

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä nettare

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

netto n. (4) (yks. määr. nettot [luo], mon. epämäär. netton [luo], mon. määr. nettona [luo])

  1. netto, puhto

Viitteet muokkaa