Substantiivi

muokkaa

netto (1)

  1. se, mitä jää jäljelle, kun kaikki vähennykset on tehty
    Tavarasta: varsinainen sisältö eli jäljelle jäävä osuus kokonaisuudesta, kun pakkaus vähennetään.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈnet̪ːo/
  • tavutus: net‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi netto netot
genetiivi neton nettojen
partitiivi nettoa nettoja
akkusatiivi netto;
neton
netot
sisäpaikallissijat
inessiivi netossa netoissa
elatiivi netosta netoista
illatiivi nettoon nettoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi netolla netoilla
ablatiivi netolta netoilta
allatiivi netolle netoille
muut sijamuodot
essiivi nettona nettoina
translatiivi netoksi netoiksi
abessiivi netotta netoitta
instruktiivi netoin
komitatiivi nettoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo neto-
vahva vartalo netto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Vastakohta
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • netto Kielitoimiston sanakirjassa

Italia

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

netto m., netta[luo] f. (monikko netti[luo] m., nette[luo] f.)

  1. puhdas
  2. netto-

Substantiivi

muokkaa

netto m. (monikko netti[luo])

  1. netto, puhto

netto

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä nettare

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

netto n. (4) (yks. määr. nettot [luo], mon. epämäär. netton [luo], mon. määr. nettona [luo])

  1. netto, puhto

Viitteet

muokkaa