Substantiivi

muokkaa

neutriino (2)[1]

  1. (fysiikka) fermioneihin kuuluvia varauksettomia alkeishiukkasia, joita esiintyy kolmessa muodossa: elektronin, myonin ja taun neutriino

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈneu̯t̪riːno/
  • tavutus: neut‧rii‧no

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi neutriino neutriinot
genetiivi neutriinon neutriinojen
neutriinoiden
neutriinoitten
partitiivi neutriinoa neutriinoita
neutriinoja
akkusatiivi neutriino;
neutriinon
neutriinot
sisäpaikallissijat
inessiivi neutriinossa neutriinoissa
elatiivi neutriinosta neutriinoista
illatiivi neutriinoon neutriinoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi neutriinolla neutriinoilla
ablatiivi neutriinolta neutriinoilta
allatiivi neutriinolle neutriinoille
muut sijamuodot
essiivi neutriinona neutriinoina
translatiivi neutriinoksi neutriinoiksi
abessiivi neutriinotta neutriinoitta
instruktiivi neutriinoin
komitatiivi neutriinoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo neutriino-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa
Yläkäsitteet
muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa
Alakäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2