Substantiivi

muokkaa

nojailu (2)

  1. nojaileminen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nojailu nojailut
genetiivi nojailun nojailujen
nojailuiden
nojailuitten
partitiivi nojailua nojailuita
nojailuja
akkusatiivi nojailu;
nojailun
nojailut
sisäpaikallissijat
inessiivi nojailussa nojailuissa
elatiivi nojailusta nojailuista
illatiivi nojailuun nojailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nojailulla nojailuilla
ablatiivi nojailulta nojailuilta
allatiivi nojailulle nojailuille
muut sijamuodot
essiivi nojailuna nojailuina
translatiivi nojailuksi nojailuiksi
abessiivi nojailutta nojailuitta
instruktiivi nojailuin
komitatiivi nojailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nojailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi nojailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa