noviisi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnoʋiːsi/
- tavutus: no‧vii‧si
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | noviisi | noviisit |
genetiivi | noviisin | noviisien (noviisein) |
partitiivi | noviisia | noviiseja |
akkusatiivi | noviisi; noviisin |
noviisit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | noviisissa | noviiseissa |
elatiivi | noviisista | noviiseista |
illatiivi | noviisiin | noviiseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | noviisilla | noviiseilla |
ablatiivi | noviisilta | noviiseilta |
allatiivi | noviisille | noviiseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | noviisina | noviiseina |
translatiivi | noviisiksi | noviiseiksi |
abessiivi | noviisitta | noviiseitta |
instruktiivi | – | noviisein |
komitatiivi | – | noviiseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | noviisi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- noviisi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5