nuijija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
nuijija (12)
- (arkikieltä, leikkimielinen) puheenjohtaja; henkilö, joka kokouksessa julistaa päätökset tehdyiksi nuijan kopautuksella
- (arkikieltä, kuvaannollisesti) junttaaja; henkilö, joka pyrkii saamaan tarkoitusperänsä toteutettua yksinvaltaisesti, neuvottelematta
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nuijija | nuijijat |
genetiivi | nuijijan | nuijijoiden nuijijoitten (nuijijain) |
partitiivi | nuijijaa | nuijijoita |
akkusatiivi | nuijija; nuijijan |
nuijijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nuijijassa | nuijijoissa |
elatiivi | nuijijasta | nuijijoista |
illatiivi | nuijijaan | nuijijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nuijijalla | nuijijoilla |
ablatiivi | nuijijalta | nuijijoilta |
allatiivi | nuijijalle | nuijijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nuijijana | nuijijoina |
translatiivi | nuijijaksi | nuijijoiksi |
abessiivi | nuijijatta | nuijijoitta |
instruktiivi | – | nuijijoin |
komitatiivi | – | nuijijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nuijija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |