nuija
Katso myös: Nuija |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanuija (10)
- muinoin sodassa käytetty puinen lyömäase
- Lähitaistelussa nuija oli varsin tehokas lyömäase.
- kokouksen johtamiseen käytettävä merkinantoväline, puheenjohtajan nuija
- Nuijan heilahdettua päätös oli tehty.
- ruoanlaitossa käytettävä työkalu, lihanuija
- Ensin sitkeä liha hakataan nuijalla mureaksi, sitten kypsytetään se uunissa.
- (puhekieltä, halventava) typerys
- Mitä se nuija oikein siellä höyrysi?
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnuijːɑ/
- tavutus: nui‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nuija | nuijat |
genetiivi | nuijan | nuijien (nuijain) |
partitiivi | nuijaa | nuijia |
akkusatiivi | nuija; nuijan |
nuijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nuijassa | nuijissa |
elatiivi | nuijasta | nuijista |
illatiivi | nuijaan | nuijiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nuijalla | nuijilla |
ablatiivi | nuijalta | nuijilta |
allatiivi | nuijalle | nuijille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nuijana | nuijina |
translatiivi | nuijaksi | nuijiksi |
abessiivi | nuijatta | nuijitta |
instruktiivi | – | nuijin |
komitatiivi | – | nuijine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nuija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaindoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaa2. kokousväline
|
|
3. lihanuija
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaakrokettinuija, nuijakapina, nuijakivi, nuijamies, nuijanpää, nuijanukutus, nuijanvarsi, nuijapää, nuijasota, puunuija, turvenuija
Aiheesta muualla
muokkaa- nuija Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 355 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).