nuija
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
nuija (10)
- muinoin sodassa käytetty puinen lyömäase
- Lähitaistelussa nuija oli varsin tehokas lyömäase.
- kokouksen johtamiseen käytettävä merkinantoväline, puheenjohtajan nuija
- Nuijan heilahdettua päätös oli tehty.
- ruoanlaitossa käytettävä työkalu, lihanuija
- Ensin sitkeä liha hakataan nuijalla mureaksi, sitten kypsytetään se uunissa.
- (puhekieltä, halventava) typerys
- Mitä se nuija oikein siellä höyrysi?
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnuijːɑ/
- tavutus: nui‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nuija | nuijat |
| genetiivi | nuijan | nuijien (nuijain) |
| partitiivi | nuijaa | nuijia |
| akkusatiivi | nuija; nuijan |
nuijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nuijassa | nuijissa |
| elatiivi | nuijasta | nuijista |
| illatiivi | nuijaan | nuijiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nuijalla | nuijilla |
| ablatiivi | nuijalta | nuijilta |
| allatiivi | nuijalle | nuijille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nuijana | nuijina |
| translatiivi | nuijaksi | nuijiksi |
| abessiivi | nuijatta | nuijitta |
| instruktiivi | – | nuijin |
| komitatiivi | – | nuijine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nuija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. ase
|
2. kokousväline
|
|
3. lihanuija
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
krokettinuija, nuijakapina, nuijakivi, nuijamies, nuijanpää, nuijanukutus, nuijanvarsi, nuijapää, nuijasota, puunuija, turvenuija
Aiheesta muualla muokkaa
- nuija Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).