nukittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanukittaminen (38)
- teonnimi verbistä nukittaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nukittaminen | nukittamiset |
genetiivi | nukittamisen | nukittamisten nukittamisien |
partitiivi | nukittamista | nukittamisia |
akkusatiivi | nukittaminen; nukittamisen |
nukittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nukittamisessa | nukittamisissa |
elatiivi | nukittamisesta | nukittamisista |
illatiivi | nukittamiseen | nukittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nukittamisella | nukittamisilla |
ablatiivi | nukittamiselta | nukittamisilta |
allatiivi | nukittamiselle | nukittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nukittamisena (nukittamisna) |
nukittamisina |
translatiivi | nukittamiseksi | nukittamisiksi |
abessiivi | nukittamisetta | nukittamisitta |
instruktiivi | – | nukittamisin |
komitatiivi | – | nukittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nukittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nukittamis- |