SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

nukka (10-A)

  1. vaatteista irtoava hienojakoinen aines

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈnukːɑ/
  • tavutus: nuk‧ka

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nukka
genetiivi nukan
partitiivi nukkaa
akkusatiivi nukka;
nukan
sisäpaikallissijat
inessiivi nukassa
elatiivi nukasta
illatiivi nukkaan
ulkopaikallissijat
adessiivi nukalla
ablatiivi nukalta
allatiivi nukalle
muut sijamuodot
essiivi nukkana
translatiivi nukaksi
abessiivi nukatta
instruktiivi
komitatiivi nukkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nuka-
vahva vartalo nukka-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa