nukka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- vaatteista irtoava hienojakoinen aines
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnukːɑ/
- tavutus: nuk‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nukka | – |
genetiivi | nukan | – |
partitiivi | nukkaa | – |
akkusatiivi | nukka; nukan |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nukassa | – |
elatiivi | nukasta | – |
illatiivi | nukkaan | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nukalla | – |
ablatiivi | nukalta | – |
allatiivi | nukalle | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nukkana | – |
translatiivi | nukaksi | – |
abessiivi | nukatta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | nukkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | nuka- | |
vahva vartalo | nukka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- nukka Kielitoimiston sanakirjassa