nuorruttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanuorruttaminen (38)
- teonnimi verbistä nuorruttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nuorruttaminen | nuorruttamiset |
genetiivi | nuorruttamisen | nuorruttamisten nuorruttamisien |
partitiivi | nuorruttamista | nuorruttamisia |
akkusatiivi | nuorruttaminen; nuorruttamisen |
nuorruttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nuorruttamisessa | nuorruttamisissa |
elatiivi | nuorruttamisesta | nuorruttamisista |
illatiivi | nuorruttamiseen | nuorruttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nuorruttamisella | nuorruttamisilla |
ablatiivi | nuorruttamiselta | nuorruttamisilta |
allatiivi | nuorruttamiselle | nuorruttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nuorruttamisena (nuorruttamisna) |
nuorruttamisina |
translatiivi | nuorruttamiseksi | nuorruttamisiksi |
abessiivi | nuorruttamisetta | nuorruttamisitta |
instruktiivi | – | nuorruttamisin |
komitatiivi | – | nuorruttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nuorruttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nuorruttamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi nuorruttaa + johdin -minen