Substantiivi

muokkaa

oikeussubjekti (5)

  1. (oikeustiede) luonnollinen henkilö tai useamman ihmisen muodostama yritys, valtio tai muu yhteisö eli oikeushenkilö, jolla on subjektiivisia oikeuksia ja velvollisuuksia, joka voi tehdä oikeustoimia ja joka voi panna oikeusjutun vireille toista oikeussubjektia vastaan, tai joka voidaan haastaa oikeuteen; joka voi olla oikeusjutun osapuoli
    Tietokoneita valmistava monikansallinen yritys voidaan haastaa jutun osapuoleksi, joten se on siis oikeussubjekti. Sen sijaan eläin ei ole oikeussubjekti, jolla olisi subjektiivisia oikeuksia tai velvollisuuksia, eikä mahdollisuutta panna oikeusjuttua vireille tai olla oikeusjutun osapuoli, vaan sillä on ihmisen sille asettamia objektiivisia oikeuksia, joita tarkoitetaan lähinnä toisen ihmisen toiminnan rajoitteiksi (esim. eläinsuojelulaki).

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oikeussubjekti oikeussubjektit
genetiivi oikeussubjektin oikeussubjektien
(oikeussubjektein)
partitiivi oikeussubjektia oikeussubjekteja
akkusatiivi oikeussubjekti;
oikeussubjektin
oikeussubjektit
sisäpaikallissijat
inessiivi oikeussubjektissa oikeussubjekteissa
elatiivi oikeussubjektista oikeussubjekteista
illatiivi oikeussubjektiin oikeussubjekteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi oikeussubjektilla oikeussubjekteilla
ablatiivi oikeussubjektilta oikeussubjekteilta
allatiivi oikeussubjektille oikeussubjekteille
muut sijamuodot
essiivi oikeussubjektina oikeussubjekteina
translatiivi oikeussubjektiksi oikeussubjekteiksi
abessiivi oikeussubjektitta oikeussubjekteitta
instruktiivi oikeussubjektein
komitatiivi oikeussubjekteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo oikeussubjekti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista oikeus ja subjekti

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Alakäsitteet
muokkaa