Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ojikko (4-A)

  1. ojitettu suo, jossa ojituksen vaikutus ei vielä näy puustossa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ojikko ojikot
genetiivi ojikon ojikoiden
ojikoitten
ojikkojen
partitiivi ojikkoa ojikkoja
ojikoita
akkusatiivi ojikko;
ojikon
ojikot
sisäpaikallissijat
inessiivi ojikossa ojikoissa
elatiivi ojikosta ojikoista
illatiivi ojikkoon ojikkoihin
ojikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ojikolla ojikoilla
ablatiivi ojikolta ojikoilta
allatiivi ojikolle ojikoille
muut sijamuodot
essiivi ojikkona ojikkoina
ojikoina
translatiivi ojikoksi ojikoiksi
abessiivi ojikotta ojikoitta
instruktiivi ojikoin
komitatiivi ojikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ojiko-
vahva vartalo ojikko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vieruskäsitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa